Kello-opin alkeet, osa 2

14 Hei

Ja siten lupaukseni mukaan lisää heviä shittiä eli kellotietoutta by Mr. Vaherno. Herrasmies pitää AINA lupauksensa…

Police-kronographi (myynti: gentleman.fi)

””KELLON KONEISTO

Kello on koneistoltaan joko mekaaninen tai kvartsi- eli sähkökello. Mekaaninen kello on nimensä mukaisesti täysin vailla elektroniikkaa. Kello saa käyttövoimansa viritetystä jousesta, josta jouseen varastoitunut voima ohjataan rataskoneiston ja käyntilaitteen kautta osoittimille. Mekaanisen kellon jousi voi olla ns. nuppivetoinen eli jousi viritetään täyteen vetoon nupista kiertämällä. Toinen vaihtoehto on automaattiviritteinen koneisto, jonka koneistossa oleva viritysmassa virittää jousen käden liikkeiden takia. Nuppivetoisen kellon jousi käyttää kelloa n. 1-2 vrk ja automaattiviritteinen kello käy n. 2 vrk ilman virittämistä. Mekaaninen kello on herkkyytensä vuoksi alttiimpi ulkoisille häiriötekijöille (mm magneettisuus, kovat iskut) kuin kvartsi-kellot, näin ollen se ei välttämättä ole paras vaihtoehto kaikkiin olosuhteisiin. Mekaanisten kellojen suosio on kuitenkin tasaisesti kasvanut koko 2000-luvun ajan ja monet kellotehtaat ovatkin lisänneet mallistoissaan mekaanisten kellojen osuutta. Yksi syy monista niiden suosioon onkin ekologisuus, sillä kvartsi ””“kelloissa käytetyt paristot, akut ja elektroniikkaosat ovat ongelmajätettä. Toki mekaanisten kellojen käyntitarkkuus ei ole ihan samalla tasolla kuin kvartsi ””“kelloissa (mekaanisten kellojen käyntitarkkuus karkeasti n. +/- 15-20s/vrk).

Kvartsi ””“kellot toimivat siis paristolla tai akulla eli sähköllä. Pariston sisältämä sähköenergia johdetaan piirilevyn kautta kvartsi ””“kiteelle, joka saadaan värähtelemään tietyllä taajuudella. Osoitinnäyttöisissä kelloissa taajuus muunnetaan askelmoottorille sopiviksi pulsseiksi (1-60 kertaa/min) ja askelmoottori välittää ne rataskoneiston kautta osoittimien liikkeeksi. Digitaalikelloissa eli numeronäyttöisissä kelloissa rataskoneiston korvaa piirilevy ja osoittimet näyttöpaneeli. Paristot ovat kertakäyttöisiä ja kestävät yleensä kellon kunnosta ja laadusta riippuen n. 1-3 vuotta. Akkuun virtaa varaavia kelloja on oikeastaan kahta eri tyyppiä.
Toinen on liike-energiaan perustuva koneisto, joka toimii samankaltaisen viritysmassan avulla kuin mekaaninen automaattikello. Siinä liike-energia johdetaan mikrogeneraattorille, joka muuntaa liike-energian sähköenergiaksi ja sitä kautta syntynyt sähkö varataan akkuun voimanlähteeksi. Toinen tyyppi taas käyttää hyödykseen valoenergiaa. Kellotaulu toimii ””aurinkopaneelina”” ja sen keräämä valoenergia muunnetaan piirilevyn avulla sähköksi ja varataan akkuun. Valon lähteenä parhaiten toimii tietysti aurinko mutta myöskin loisteputki ynnä muut keinovalot tuottavat riittävän hyvin energiaa kellon voimanlähteeksi. Kuitenkin on hyvä muistaa, että esimerkiksi päätetyössä ei käsi liiku oikealla tavalla tarpeeksi eikä talvitakin hihan alla ole valoa! Akkujen käyttöikäkin on rajallinen, käyttäjänsä tavoista riippuen päästään nykyään jopa 10 vuoteen mutta keskimäärin se on n. 5-7 vuotta. Joten nämä kellot vaativat käyttäjänsä huolehtimista tavallista paristokelloa enemmän.
Paristokellot ovat kuitenkin mekaanisia huolettomampia käyttää sekä niiden käyntitarkkuus, (olettaen, että mekaaninen rataskoneisto on moitteettomassa kunnossa) on huomattavan tarkkaa (karkeasti muutamien sekuntien poikkeamia vuositasolla). Osoitinnäyttöisen paristokellon erottaa mekaanisesta kellosta yleensä sekuntiosoittimen liikkeestä. Paristokellon sekunti liikahtaa kerran sekunnissa eli askelittain kun taas mekaanisen kellon sekuntiosoittimen askellustahti on normaalisti 0,2 sekuntia kerrallaan, näin se liike näyttää olevan liukuvaa.

KELLON LASI

Kelloissa käytetään kolmenlaisia ””ikkunoita”” eli laseja. Lasikkeeksi kutsutaan akryylista valmistettuja halpoja laseja. Pehmeänä materiaalina se kuitenkin naarmuuntuu helposti mutta on kuitenkin helposti kiillotettavissa muutamaan kertaan. Joustavana materiaalina akryyli kuitenkin kestää varsin hyvin iskuja.
Mineraalilasi taas on jo suhteellisen kovaa ja kestävää mutta ei anna yhtään periksi sopivan iskun tullessa vaan särkyy. Mineraalilasi kestää normaalikäytössä hyvin ja siihen kyllä tulee naarmuja muttei kovin helposti.
Safiirilasi on vaihtoehdoista kaikkein kallein mutta myöskin kaikkein kestävin. Sillä on mineraalilasia parempi iskunkestävyys ja käytännössä safiirilasiin voi tehdä naarmuja vain timantilla. Safiirilasit valmistetaan synteettisestä safiirista.

Conversen digitaalikello

KELLOJEN OMINAISUUKSIA

Peruskelloissa ajannäyttö toteutettu osoittimin, yleensä mukana on myös kalenteri, joka näyttää päivämäärän.

Seuraavassa lueteltu yleisimpiä kelloista käytettyjä lisätoimintoja ja ominaisuuksia.

Kronografi
Kronografit ovat kelloja, joissa on ajanottomahdollisuus. Kellotaulussa on yleensä omat osoittimet ja erilliset pienet taulut sekunneille, minuuteille ja tunneille. Ajanottoa ohjataan kuoreen lisätyillä erillisillä painimilla.

Kronometri
Kronometrillä tarkoitetaan kellon koneistoa, joka on läpäissyt puolueettoman sveitsiläisen tarkastuselimen, ””œC.O.S.C”” (ContÄ´le Officiel Suisse de ChronomĨtres) tarkkuustestit. Näissä testeissä koneistoa testataan eri asennoissa noin kahden viikon ajan ja jos tarkkuus on riittävän hyvä, saa kello COSC sertifikaatin ja voi käyttää nimitystä ””œCertified Chronometer””.

Ana-digi
Ana-digillä tarkoitetaan kelloa, jossa on sekä osoitinnäyttö että digitaalinäyttö. Digitaalipuolen piirilevytekniikka mahdollistaa ominaisuuksien lisäämisen, mm automaattinen kalenteri, herätys ajanotto, ajastimet ym, huokealla hinnalla sekä minimaalisella tilantarpeella.

Nykypäivän kelloissa onkin mitä monipuolisimpia toimintoja, kuten kompassi, korkeusmittari, GPS -paikannin, kamera, valaisimia, eli lähestulkoon kaikkea mitä kuvitella voi. Siksi monimutkaisimpia laitteita ei välttämättä enää kutsutakkaan kelloksi vaan rannetietokoneiksi. Tämän vuoksi kellon ostajan on valittava kellonsa käyttötarkoituksen mukaan ja mietittävä tarkkaan mitä tulevalta kumppanilta vaaditaan. Kellojen ihmeellisen maailmaan perehdyttäessä kannattaakin kääntyä kellosepän tai ammattitaitoisen myyjän apuun, niin saa juuri sitä mitä haluaa tai tarvitsee.

KELLON HUOLTO

Ostaessasi kelloa muista pyytää käyttö- ja hoito-ohjeet, mikäli ne eivät automaattisesti tule kellon mukana. Ohjeita noudattamalla varmistat kellosi pitkän iän ja moitteettoman käynnin. Kaikkia kelloja täytyy säännöllisin väliajoin huoltaa ja korjata. Kellolle sopiva aikaväli ilmoitetaan yleensä kellon huolto-ohjeessa. Mekaanisten kellojen huollossa puhdistetaan, tarkistetaan ja huolletaan kellon koneiston lisäksi kuori ja metalliranneke. Paristokelloissakin rataskoneisto, kuoret, tiivisteet, ynnä muut kuluvat osat kaipaavat huoltoa.
Kellon huolto ja korjaustoimenpiteet sekä paristonvaihdot kannattaa jättää kellosepän vastuulle, sillä näin kellon toiminta taataan myös jatkossa. Ammattitaitoisen kellosepän löydät vaikkapa Suomen Kelloseppäliiton internet -sivuilta.

Onnea matkaan, valitse kellosi huolella niin sinulla on aikaa””¦””

Mainokset

Samaa vai eri mieltä? Sana on vapaa!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: