Pääsiäisen pilsnerit

9 Huh

Pääsiäisenä on tapana ryystää tummempia, sanoisinko jopa varsin mämmisiä olusia. Ikuisena vastarannankiiskenä päätin tässäkin teemassa kroolata vastavirtaan ja ladoin jääkaapin turvoksiin parilla erilaisella pils-tyyppisellä bissellä. Älkää kysykö miksi, sillä en itsekään tiedä. Etenkin kun en ole koskaan edes pahemmin diggaillut pilssivedestä! No, menköön nämä tissuttelut sit pääsiäisen johtavien aihepiirien eli kidutuksen ja masokismin piikkiin… Eikä tämä pils-sessio kauas jäänytkään siit alkuperäisestä Via Dolorosasta.

Aloitin karmivan touhun sillä perinteisimmällä vaihtoehdolla eli korkkasin Urguellin peruspilssin ihan vaan kalibroidakseni kituseni. Ja ihan shaibaahan se oli, vaik pehmyt tuoksu, kauniin kirkas väri ja runsas vaahto lupailivatkin jotain aivan muuta. Pils-bisseissä inhoamaani kitkeryyttä piisas heti ensipuraisulla enemmän ku kotitarpeiks. Ja siihen sit sai kaupanpäälle vahvan humaloinnin katkeruudet överipitkäksi jälkimauksi… Ei hyvä! Paletin puolivälissä oli tosin sekunnin tahi kahden kohta, jossa oli hetken nautittavissa raikasta ja luonteikastakin makua, mut se lysti ei tosiaan kauaa kestänyt, toisin ku toi kissanpissamainen jälkimaku. Eipä tosta tsekkiliemestä edelleenkään mun lempparia tule, vaik omassa lajissaan ihan laadukas perustuote kuulemani mukaan onkin.

Pils-oluita tsekinmaalta

Illan kohokohdaksi ”Urkupillin” jäljiltä muodostui kuitenkin primus inter pares -pohjalta Herold-panimon Premium Pils. Jos kaikki pils-bisset olis tätä tasoa niin voisin ottaa oluttyypin juomalistalle parikin kertaa vuodessa. Tosin vaan flindan tahi maksimissaan kahden satseissa!

Tämän tsekkiöölin väri, maku ja vaahto olivat varsin identtisiä Urguellin kanssa, mut maussa mentiin pari piirua parempaan suuntaan. Maku oli myydynpää serkkuansa himpan pyöreämpi ja pehmeämpi. Isoin ero tuli jälkimaun puolelta, sillä tästä pilssistä ei jäänyt mitään ylihumaloinnin aiheuttamaa överikarvasta jälkipolttoa pyörimään kitusiin. Siitä iso posi ja sen avulla mentiin kirkkaasti Urguellin ohi. Tämä todisti taas kerran, että myyntimäärät eivät ole minkäänlaisia mittareita suhteutettuna oluen makuun tai laadukkuuteen. Usein yhtälö toimiikin juuri vastakkaiseen suuntaan…

Mainokset

Samaa vai eri mieltä? Sana on vapaa!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: