Tuomas Kyrö: Kerjäläinen ja jänis

26 Huh

Tuomas Kyrö tunnetaan erinomaisen Mielensäpahoittaja-romaanin kirjoittajana ja nykyään vissiin myös TV-naurattajana. Itse olen diggaillut partanaaman kirjallisista skilsseistä myös kolumien välityksellä esimerkiksi Image-lehdessä ja Hesarissa. Nasevasti on Janakkalan ukkelilla sana hallussa ja aina meikäläisen ikäistä jantteria puhutteleva ja hauskuuttava tulokulma asioihin.

Hyvä ja puhutteleva on Kyrön näkemys maamme nykytilasta myös herran uusimmassa Kerjäläinen ja jänis -kirjassa. Tuossa opuksessa lahjakas kirjailija kuvaa osuvan tarkkasilmäisesti ja lämpimän näkemyksellisesti globalisaation, ihmiskaupan ja oikeistopopulismin laineiden iskeytymistä Suomen rannoille. Kuvaus on etenkin kirjan alkupuolella niin vakuuttavaa, että pisti tällaisen paatuneenkin paksunahan funtsimaan maailman tolaa sekä jamaa astetta empaattisemmalla vinkkelillä.

Tuomas Kyrö: Kerjäläinen ja jänis (Siltanen, 2011)

Kerjäläinen ja jänis on eräänlainen manttelinperijä Arto Paasilinnan pääteokselle, 70-luvun puolivälin Jäniksen vuodelle. Kyrön kirja kumartaa tuohin suuntaan niin suurten puitteidensa kuin pienten yksityiskohtiensakin suhteen ja tunnustaa velkansa avoimesti. Välillä tuo kumartelu menee kuitenkin liiaksi nöyristelyksi ja Paasilinnan maneerien heikkouksienkin kopiontiin. Erityisesti Kerjäläinen ja jänis kärsii loppupuolella paasilinnamaisen paisuttelun mukanatuomasta epäuskottavuudesta juonenkehityksen tasolla. Ja tuo jopa ärsyttävän naivistisuuden sävyttämä epäuskottavuus taas kaivaa hiekkaa kaiken muun älyllisyyden alta niin, että teoksen alkupuolella koetut älylliset voimaannushetket menettävät tehonsa sekä tenhonsa.

Tuntuu että Kyrö on ryhtynyt tekemään vakavissaan uransa mestariteosta, mutta sitten on iskenyt rimakauhu kesken leikin, mikä on aiheuttanut alitajuisen lyödään läskiksi -mentaliteetin. Sääli sinänsä, sillä herran kirjalliset näytöt alkavat olla sitä luokkaa, että jossain vaiheessa tuolta suunnalta on lupa odottaa aivan huikeata settiä. Aikaa onneksi on, sillä Kyrö on vanhakantaisesta ja kansallisnostalgisesta mentaliteetistaan huolimatta vielä nuori mies, joka taatusti kypsyy vielä vuosikymmeniä aina vaan paremmaksi ja paremmaksi suomalaisuuden tulkiksi. Hyvää kannattaa odottaa.

Mainokset

Samaa vai eri mieltä? Sana on vapaa!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: