Aku Louhimies: 8-pallo – heikon kässärin rampauttama tekele

14 Huh

Sainpa viimein tsekattua Aku Louhimiehen uusimmaan 8-pallo-leffan. Filkka päätyi task-listalleni siksi, et kyseisen ohjaajan pätkät ovat viime vuosina olleet ihan kelpo huttua (mm. Vuosaari) ja siksi, et Pirkka Pekka Petelius on aina valkokankaalla näkemisen väärti naama.

8-pallo (Aku Louhimies, 2013)

8-pallo (Aku Louhimies, 2013)

Ihan kelpo kamaa oli Aku luottotiiminsä kanssa taas aaanu duunattua, vaik ei missään nimessä ollu herra tirehtöörin paras filmi kyseessä. Paha maa ja Vuosaari hakkaavat vaikuttavuudellaan 8-pallon mennen tullen. Olipahan vaan unohtunu laittaa paukkuja kässäriin ja siksi oli teatterin pimeydessä skidisti uuno olo, ku yritti keräillä huumekrimitarinan riekaleista logiikkaa kokoon.

Vaik inhorealistisuutta hakeneen stoorin yksityiskohdat eivät kestäneetkään tarkempaa tarkastelua niin isoa posia pakko pudotella näyttelijätyöstä. Eero Aho oli totaalisen huikea keskitason huumepäällikkönä ja ukko sai vedettyä niin kylmäävästi roolinsa himaan, et ihan joutu skagaamaan hahmoa tihrustaessaan. Eikä paskempoi ollut pääosan huumepiireistä irti rimpuilevaa yksinhuoltajaa esittänyt Jessica Grabowsky. Friidu osas pitää näyttelijätyönsä sillä levelillä, et böönan tuskan ja ahdingon mukana oli helppo elää. Myös Petelius oli totutun pätevä skouden roolissaan, eikä Mikko Leppilampikaan totaalisen shaiba ollut Peteliuksen kolleegana, mikä ihan erikseen uutisena mainittakoon. Ja näyttelijäkaartista on ihan pakko nostaa esiin myös Mikko Kouki, joka teki huono-onnisena huumediilerinä taas kerran sellaisen sikaporsaan roolin, et kukaan muu ei vastaavaa röhisevää ihmissikaa paremmin täs maassa pysty tulkitsemaan. Uskomaton seppä sarallaan!

Leffa pohjautuu Marko Kilven romaaniin, joka pitänee jossain välissä tavata läpi. Toi itsekin kyttänä työskentelevä kuopiolainen kirjailija on kehuttu sarallaan. Siksi onkin vaikea uskoa, et tarinan aukot ja epäuskottavuudet olisivan hänen kynästään. Niinpä on pakko osoitella syyttävällä handulla Jari Olavi Rantalaa, joka vastaa 8-pallon kässäristä. Valot päälle Jari Olavi ja jatkossa pikkasen enemmän eforttia tarinaan, sillä sen mukana leffa kaatuu tai lentää. Siinä ei paljoa huikea näyttelijätyö, hyvä kuvaus, mukaansatempaava musa tai tehokas leikkaus seivaa, jos katsoja ei pysty stooria nielemään. Nyt just ton kriittisen heikkouden takia tää koko taideteos jää keskivertotasolle, ja sellaiset viritelmät tuppaa unohtumaan ennen kuin snögöt ehtii stadista sulamaan…

Mainokset

Samaa vai eri mieltä? Sana on vapaa!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: