Arkisto | Ravintolat RSS feed for this section

Hasta la vista, babes!

14 Lok
Will be back sooner or later... Propably later! :)

Will be back sooner or later… Probably later! 🙂

Cantina Westin Texas-viikot (14.8-28.9.2013)

22 syys

Sainpa viimein hilattua hanurin sisään Cantina Westin dörtseistä. Eipä siinä mennyt kuin rapiat toista kuukautta, ku bongasin mestan mainoksesta niin päräyttävän sesonkimenun, et päätin heilahtaa mestoille välittömästi. No, täs tapauksessa tuo varsin fleksiibeli välittömästi-termi tarkoitti sit yli viiden viikon reagointiaikaa… J

Onneks kuitenkin sain aikaseksi ton session, sillä safkaosasto oli just niin päheetä ku olin kuvitellutkin. Ainoaksi ongelmaksi koko ton Jugen kanssa suoritetun mässäilybakkanaalin osalta muodostui se, et tuli pakki ihan törkyturvoksiin. Jäi jopa hekumalliseksi hehkutettu uunijäätelöjälkkäri tesmimättä, ku pötsissä ei vaan ollu enää inauksenkaan vertaa speissiä…

Herrasmiehistelijän kohtaloksi koitu Cantina Westin Texas-viikkojen ruokalistalta löytynyt Pulled Beef -burgeri, joka erinomaisuudessaan aiheutti eläimellisen syömishimon. Niinpä sitä tuli vedettyä naamariin jokainen lihanhaituva, coleslaw-ripe, marinoitu punasipulislaissi ja rapsakka ranu. Kiristin viel lopua kohden tahtia, jotta sain kaiken tuulensuojaan ennen ku kroppa tekee tenän… Nerokasta! 🙂

Pulled beef hamburger (19,90€)

Pulled beef hamburger (19,90€)

aiken ton huikean mättämisen päälle oli sit niin tukkonen olo, ettei se meinannut kohentua edes lääkkeeksi sipaisemiemme Jägermeistereiden voimalla… Etenkin kun huippupurilaisen alle oli eka vedellyt kulhokaupalla nachoja ja messevää salsaa, ja kaiken kyljessä kulki vilkkaana virtana amerikkaiste olusien virta. Niitä herkkuja nautimme niin Brooklyn-laagerin kuin Budweiserin muodossa. Oli siis aito jenkkimeizinki päällä ja jälki sen mukaista eli ylipaino- sekä infarktiriski olivat kaiken aikaa vahvasti läsnä seurueemme setityksessä.

Mut jos vatsanahkas on hyvin venytetty ja vähänkin snaijaat ameriikkalaisesta eli varsin bulista ja mehevästä safkapolitiikasta niin kandee ehdottomasti hyökätä kannukset kilisten Cantinaan testailemaan Texasin herkkuja. Noi erikoismenuviikot kestää vielä tovin, joten viel ehtii, jos on nopea!

P.S. Jugen skruudaama lammas oli kuulemma myös huikeeta! Olisin sitä maistanut, jos vaan olisin pystynyt…

Villipuutarhan luksusbrekkari

18 Hei

Oli ilo ottaa tehot irti viime lauantain messevästä auringonpaisteesta tsitaten hyvässä seurassa Villipuutarhan terdellä luksusaamiaista skruudaten. Ei lainkaan pöllömpi setti siis! Aikaisemmin olen käynyt täs semihörhössä mestassa vaan lounaalla, mut tää breku oli kyl sen verraan varteenotettava tsydeemi, et jatkossa taitaa jäädä lounastelu vähemmälle ja painopiste siirtyä aamiaisen puolelle…

Pari kybää bungannut brekkari oli varsin hyvin synkassa nimensä kanssa, vaikkakin skidisti överihinnoiteltu. Rahalle vastinetta pyrki tarjoamaan alkuun tarjotut smoothie sekä ujosti kuplinut alkoholittoman skumpan sekä luomuomppumehun blendi. Startti oli siis varsin passeli ja noh, sanottaisko luksusmainen.

Villipuutarha_luksusaamiainen

Kupletti jatkui noiden nestemäisten starttausherkkujen päälle aromikkaalla kahvilla sekä aamiaislautasella, jolle oli kauniisti katettu mm. pari sortimenttia juustoja, salaatinlehtiä, hilloja, oliiveja, taateleita ja melonia. Lisäksi pöytään roudattiin kori, jossa möllötti mehevää leipää sekä pari rapsakkaa croissantia. Ton komeuden päälle sai sit valita liha-, kala- tai vegelisukkeet.

Miniseurueemme oli kerrankin yksimielinen, joten kallistuimme kalasetityksen puoleen. Niinpä pöytään ilmestyi pari lautasellista kauniisti kääräistyjä savulohislaisseja egujen kera. Kyseinen koreus ei jäänyt pelkästään ulkokultaiseksi eli myös maku oli tos fisuplätterissä kohillaan.

Kokonaisuus oli siis erittäin messevä ja muuta nillitettävää ei siin tosiaan ollu ku toi hinta. Eikä sekään mitään silkkaa riisto-osastoa ole, mut verratessa sitä esimerkiksi Sandron samanhintaiseen brunssiin niin snadisti tuntuu, et tuol Kolmannella linjalla saa paremman vastineen massilleen… Kandee kuitenkin ainakin kerran kesässä tunkea handua taskuun ja käydä tämäkin Kaarlenkadun herkkubrekkari stedaamassa.

Elmon burgeri ja laiskottelun jalo taito

5 Hei

Pantiin fotarikaverin kanssa elämä risaiseksi ja livahdettiin kesken duunipäivän Kampin Elmo-sporttibaarin (Salomonkatu 17) screenien ääreen tsiigaamaan tennistä. Ja kun pensselit oli lykätty näyttävästi santaan niin päätimme juhlistaa äijämäistä hedonismihetkeämme hyvällä saksalaisella oluella ja amerikan lahjalla kulinaristiselle maailmalle eli purilaisella. Niinpä eteen ilmestyi alta aikayksikön iso stobe Franziskanerin sameata vehnäolutta ja mahaa kurisuttavan näköinen burgermenu. Siinä särpiessämme ekoja huikkia päädyimme tilaamaan kyypparin suosittelemat Elmo-hampurilaisannokset (15€).

Elmo Burger (kuva: fotojarmo)

Elmo Burger (kuva: fotojarmo)

Mestan nimikkopurilainen osoittautui varsin messeväksi valinnaksi, eikä vähiten sämpylän välissä möllöttäneen, Agnus-härän jauhelihasta väsätyn pihvin ansiosta. Agnus-jauheliha on lajissaa aivan omassa primusluokassaan täyteläisen ja lihaisan makunsa ansiosta ja niinpä se on mitä parhainta raaka-ainetta burgerin pihviksi. Ja hyvin oli Elmon köökkiosasto ton pihvin kanssa onnistunut, sillä se todellakin kruunasi lintsaushenkisen hampparinautintosessiomme.

Hyvä oli satsi muutenkin. Vohveliperunat komppasivat hyvin hampurilaista ja olivat hyvää vaihtelua ainaisille ranuille, vaikka olivatkin skidisti liian aikaisin nykäisty ylös rasvakeittimen kidasta… Erikoismaininta pakko pudottaa pihviä ja sämpylää mehevöittäneestä chilimajoneesista, mikä oli varsin messevää möhnää ja muutenkin cheddarin, jauhelihan ja majon pyhä kolminaisuus oli varsin kohillaan. Ja kun annoskokokin oli aitoa jenkkistailia niin kyl oli tovin kuluttua magat aika tukossa ja hymyt ukkojen huulilla. Siihen ku riipas viel päälle toisen börstan tuota germaanista janojuomaa niin tiespä taas tykittäneensä täyden setin sisuksiinsa. Hyvää oli safkat, hiivat taivaallisia ja kun tennismatsikin oli varsin viihdyttävä niin jäi tuosta semilaittomasta reissusta varsin nasta fiilis puseroon. Täytynee sluibailla Elmo Sports & Grilliin ottaa ujoo leediä viel uudestaankin tän kesän aikana…

Sandron tasting-plätteri – kerrassaan huikeeta settiä

30 Kes

Stadissa on pari sellaista pomminvarmaa rafla-annosta, joihin ei koskaan kyllästy ja jotka eivät milloinkaan petä nälkäistä matkamiestä. Tohon järkevästi hinnoiteltujen huippusafkojen kavalkadiin kuuluvat mm. Sea Horsen maksasetti, Zorbaksen moussaka, Weeruskan kasvispurilainen, Roslundin Rosburger, King Kebabin kanarulla ja uusimpana tulokkaana Sandron maistelulautanen.

Sandro on sulostuttanut olemassaolollaan allekirjoittaneen kotikatua vasta jokusen kuukauden, mutta on nyt jo napannut paikkansa kantamestanani, ja samalla syrjäyttänyt thaikkusafkaa tarjoavan Lemon Grassin pois Kolmannen linjan parhaan raflan kuninkuuspaikalta. Sandron hekumalllista brunssia on tälläkin foorumilla tullut jo ruodittua, eikä mestan lounaassakaan ole moitteen sijaa. Aamupala on tuolla se heikoin lenkki, mut hommaa kompensoi komiasti alacarte-listan tarjonta, jossa keihäänkärkenä tuikkaa suoraan meitsin makuhermoon maistelulautasen messevä setitys.

Sandron maistelulautanen (16€)

Sandron maistelulautanen (16€)

Sandron dinnerilista elää aika kovaa vauhtia, mut tasting-systeemi on aina jossakin muodossa framilla. Sitä tullut nyt viime viikkoina skruudattua niin kanalla, lampaalla kuin falafelilla, ja aina on jäänyt hyvä maku hommasta sekä kitusiin että mielen syviin poimuihinkin. Toi monipuolinen annos pitää (yleensä!) sisällään ison käntyn laadukasta & freessiä leipää sekä tortillamaisen, valurautapannulla paistetun lättyrullan, joilla molemmilla on hyvä kaapia tuulensuojaan erilaisia hummus- ja tsatsikityylisiä soosseja. Iso ja värikäs lautanen sisältää myös huippumaukasta, kuskus-pohjaista, salaattia, laadukkaita oliiveja, stydiä chilitahnaa ja noita jo aiemmin luettelemiani, proteiinipohjaisia liha- tai kasvisjuttuja. Parhautta tolla saralla on toistaiseksi tarjonnut kielen mukanaan vienyt lammasvarras, mut myös falafelit olivat sitä tasoa, et harvoin tulee yhtä messeviä vastaan. Koko komeus on vielä kaiken lisäksi törkeän upea näky.

Ulkoisten avujen lisäksi noiden Pohjois-Afrikkalaisesti twistattujen makujen harmonia pelittää sihen malliin, ettei mitään muuta elämältä kaipaa, kun tuota saa naamaansa bissen kera raapia. Annos bungaa 16 egee eli aika kohtuullinen hinta siitä auvosta, mitä se mukanaan tuo suuhun, vatsalaukkuun ja mieleen. Suosittelen äärimmäisellä lämmöllä kaikille, jotka snaijaa hyvän mätön päälle ja jotka Kallion kukkivia katuja dallailevat!

Cantina Westin Chiliviikot – potkii kuin sata muulia!

4 Kes

Taas oli painavaa aihetta suunnata stiflat Kasarmikadun Cantina Westiin. Tuo klassikkosyöttölä nimittäin lanseeras Chiliviikkojen (15.5.-20.6.) kunniaksi uuden ruokalistan, jota teki mieli hieman käydä stedailemassa. Wing maniksi nappasin pikkubroidin, joka myös on tulisemman pöperön ystävä.

Cantina_chiliviikotStarttailtiin pitkä ja kostea illallisemme Margaritoilla ja Sol-olusilla, sillä ulkona helottava helle sai kielen napsaamaan ja janotuksen tunteen tappiin. Siinä herkkujuomia särpiessä oli sit hyvä smyygailla spessumenun tarjontaa. Vaikeaksihan se valintojen osalta meni, kun ahneus iski puseroon ja ehne mieli halaji jokaista sortimenttia maistelemaan…

Lopulta päädyimme tilailemaan äyriäispainotteiset alkupalat, kun itse valkkasin Piri-Piri-katkarapuannoksen ja brother poimi listalta inkiväärillä sekä tillillä säväytettyjä tiikerirapuja. Hyvin tuli valittua, sillä oma settini pelitti just niin hyvin kuin osasin odottaakin. Valurautapannulle kasattu katkarapusatsi maistui passelin tuliselle ja samalla siinä oli törkyhyvä grillikarsinokeeniaromi. Annoksen kanssa tuli maalaisleipää, jonka revityillä biiteillä oli nasta imuttaa nassuun viimeinenkin pannun pinnalla helmeillyt rasvatippa. Avot.

Piri-piri

Piri-piri

Pääruoaksi tilasin pehmoisen vehnätortillan, jonka sisälle oli lastattu aimoannos riivittyä biiffiä ja päälle kipattu megasatsi maistuvaa juustomäskiä. Kyljessä oli sit vielä iso rypäs raikasta salaattia antamaan keveyttä ja raikkautta varsin raskaaseen ja äijämäiseen setitykseen. Taas veti naaman hangonkeksimäiseen hymyyn, eikä pöydän toisella puolellakaan murjotettu. Siellä vedettiin tuulensuojaan Habanero-burgeria, jonka lisukkeena olleet bataatti-ranskalaiset saivat erityiskiitosta.

Pulled Beef Tortilla

Pulled Beef Tortilla

Loppun ku tykitettiin viel pötsiin runsaan kokoinen suklaamuffini-jälkkäri, jossa oli koon lisäksi myös runsaasti makua, niin kyllä taas velipoikien kelpa! Chiliviikot jatkuvat vielä pari viikkoa, joten joka iikka ehtii vielä hyvin herkuttelemaan. Suosittelen tulisesti!

Suklainen chilijälkkäri

Suklainen chilijälkkäri

P.S. Kandee pyytää safkojen messiin tyrkytettävä habanerosoossi erillisessä astiassa. Sitä sit suosittelen maistamaan maltillisen mikroskooppisena ripauksena ennen safkan sekaan sotkemista, ettei kajahda kitalaki ihan juntturaan. On näet varsin stydiä kamitsua!

Panch Party – Kesän parhaat keitot

31 touko

Handu pydeen, jos tiedät mitä ”Panch” tarkoittaa. Tuskin kovin montaa lapaa nyt viuhtoo kohti taivasta, joten pari brassailupohjaista selvennyslausetta lienee paikallaan pohjustukseksi:

”Punchin” tai ”Panchin” uskotaan saaneen alkunsa eteläisestä Aasiasta 1600-luvulla. Sana panch itsessään on hindiä ja tarkoittaa viittä, mikä tässä tapauksessa viittaa viiteen raaka-aineeseen. Tutkimusten mukaan merimiehet olivat ensimmäisiä, jotka ovat sekoittaneet punch-tyylisiä juomasekoituksia, mutta merimiehet ovat merimiehiä ja viisi raaka-ainetta saattoi olla lähinnä ohjenuora ja punchit olivat hyvinkin laajakirjoisia.

PANCH_tervetuloa

Nyt ku toi on selvennetty alta veks niin sitten itse asiaan. Tuli näet tsittailtua viime viikon torstai-iltana Ahjossa (Bulevardi 2/4), jossa skabattiin kotimaisten baarimikkonen Panch-reseptien paremmuudesta eli suomeksi sanottuna drinkkimestarit esittelivät parhaat boolireseptinsä kisailumielessä. Ite oli mestoilla dumarin roolissa, joten oli ilo lipitellä oikein ajatuksen kanssa läpi koko kymmenen boolin kavalkadi. Huikee kokemus, joka antoi rutkasti idiksiä tulevan kesän bileitä silmällä pitäen. Eikä toi löylykiulujen innovatiivinen käyttökään jäänyt multa noteeraamatta…

Ekat viis kiulua

Ekat viis kiulua

Arvovaltaisessa tuomaristossa istui herrasmiehistelijän lisäksi mm. kiekkoleijona Sami Lepistö ja pari hemaisevaa friidua. Tuomarointi oli tuollaisella possella kliffaa duunia ja koko sessio huipentui harmoniseen yksimielisyyteemme siitä, et Jan Lindgren Hyvinkäältä (Level 5) punchillaan Finlandia Maithili* oli kiistaton boolikunkku. Vaikka skabaajien taso oli kova ku stemu, niin Janin kohoaminen podiumin korkeimmalle kohdalle ei ollut silkka ylläripylläri. Onhan jannu kokenut kehäkettu, joka on mm. baarimikkojen kolminkertainen Suomen mestari ja yksi kolmesta suomalaisesta, joka on voittanut kansainvälisen Finlandia Vodka Cupin (2006).

Tokat viis kiulua

Tokat viis kiulua

Finlandia Vodka oli tässäkin bakkanaalissa näyttävästi esillä, sillä jokaisessa boolissa tuo suomalainen kansallisylpeys oli pakollisena raaka-aineena. Loppu olikin sit kyypparin omissa käsissä. Ja hyvissä handuissa homma olikin, sillä aivan pakko tähän loppun todetta, et kyl oli päheetä siemailla raikkaita ja mielikuvituksellisia juomasekoituksia todellakin laidasta laitaan. Eikä kyl voi dissata punchien ulkonäköjäkään, sillä niin stailia settiä oli framilla, ettei uskois ellei olis ollu omin öögin smyygaamassa. Kliffa kokemus kaikin puolin, joka antoi hyvät eväät Rakkauden kesä 2013:n starttaamiseen…

*Ja tossa voittaja-panchin resepti:

  • 40cl Finlandia Mango
  • 20cl Lime juice
  • 30cl Passion fruit syrup
  • 5cm Fresh ginger
  • Handful Fresh mint
  • Handful Fresh coriander
  • Sprite
  • Method: Build
  • Garnish: Coriander, mint, passionfruit, ginger, orchid flower
%d bloggers like this: