Tag Archives: Galleria Ama

Galleria AMA: Sirkka-Liisa Lonka – kokemus näkyy ja puhuu

22 Tam

Poikkesin ohikulkumatkalla fiilistelemässä Ama-gallerian uutta näyttelyä, jossa esiteltin konkarimaalari Sirkka-Liisa Lonkan uusimpia teoksia. Parin viime vuoden aikana maalatut taulut tekivät vaikutuksen.

Sademetsäaiheissa maalauksissa näkyi upeasti kokemuksen tuoma jälki. Tunnistettava maalaustyyli kantoi hyvin taulusta toiseen, vaikka aihepiiri vaihteli hempeistä kukkasista mustiin kissapetoihin. Ihailtavaa oman käden jälkeä, joka kumpuaa 70-vuotiaan artistin vuosikymmenten kokemuksesta ja näkemyksestä. Tohon ei junnut pysty, ja onkin kiva hetken funtsia sitä faktaa, et parhaimmillaan ikä & kokemus ovat sellaista poweria, ettei sitä korvaa millään vippaskonstilla.

Sirkka-Liisa Lonka: Yöjalassa, 2012 (tempera ja öljy kankaalle, 140 x 86 cm)

Sirkka-Liisa Lonka: Yöjalassa, 2012 (tempera ja öljy kankaalle, 140 x 86 cm)

Rikhardinkadulla esillä olleet vajaa parikymmentä taulua pakottivat pysähtymään ja ihailemaan ihmiskäden taitavuutta. Vaikka tuollainen varsin feminiininen ja pehmeillä väreillä operoiminen ei ihan omaa makuani vastaakaan, niin hiljaiseksi veti herrasmiehistelijän. Etenkin kun innostuin ihailemaan läheltä Lonkan maalausten perulaisen sademetsän ääretöntä kosteutta henkivää värinkäyttöä ja öljyvärimaalausten akvarellimaista laveerausjälkeä. Hallitut mutta silti vapaat ja luonnolliset valumisjäljet toimivat upeana tehokeinona. Vielä kun Amazonin värikylläisyys ja hikisyys olisi saatu siirrettyä kankaalle, niin olisi ollut pako kaivaa lompakko esiin ja ryhtyä taidehankintoihin…

Minna Sjöholm @ Galleria Ama

2 Mar

Kolahti avajaiskutsu meiliboksiin ja koska juhlien aikataulu sopi napsahtaen kalenteriini niin ei muuta ku avec kainaloon ja menoksi. Kysees oli Ama Gallerian happening, jossa lyötiin framille suomalaisen Minna Sjöholmin uusimmat maalaukset.

Sjöholm oli sutinut menemään öljyväreillään varsin fotorealistista, mut silti lennokasta ja kaunista taulua parinkymmenen teoksen edestä. Aihepiiri oli varsin herrasmiestä puhutteleva, sillä nyt oltiin urbaanien ja varsin stadilähtöisten kaupunkinäkymien äärellä. Oli tauluja fiilistellessä kliffa yrittää bongata mestoja, joita kyseiset taideteokset esittivät. Itselle kolahti aika rajusti parikin duunia, mut valitettavasti ne olivat jo menneet Kaupunginmuseomme kolleksiooneihin. Damn.

Minna Sjöholm: Hakaniemi 3

Muutama myymätönkin ja varsin kuluttajaystävällisesti hinnoiteltu taulu jäi kivasti kaihertamaan mieltä ja tänään löysin itseni mittailemassa biksini seiniä seiniä sil aatoksella, josko sittenkin tunkis handuu taskun ja kävin slumppaamassa nousevan taiteilijan teoksen himaan. Galleristi tse suositteli hankintaa jo pelkästään sijoitusmielessä ja kertoi ajattelevansa Sjöholmia omana schjerfbeckinään, joten voipi olla et noiden hinnat joskus pompsahtavatkin pilviin. Ainoo ongelma (likviditeetin lisäks!) taideteoksissa sijoituksena verrattuna vaikka osakeomistuksiin on se, et osakkeesta on huomattavasti helpompi luopua kuin maalauksesta.

Minna Sjöholm: Ohi 9

Jotenkin meinaa loppua sanat ja etenkin adjektiivit kesken noita itse taideteoksia kuvaillessa, mut kertokoon seuraavat fotot sit ne kuuluisat tuhat sanaansa. Ja jos sekään ei riitä, niin menkää itse tsekkaamaan systeemit. Sijaintikin on viel sellainen, ettei ainakaan kenenkään stadilaisen ole hankalaa mestoille päästä. Näyttely on viel pari viikkoa auki!

Nanna Susi 3.-25.9. @ Galleria Ama

20 syys

Oli taas aika laajentaa nautintojen loputonta skaalaa hengellisen herkuttelun puolelle. Niinpä toteutin muutamia viikkoja suunnittelemani ekskursion Rikhardinkadun Ama Galleryyn, jossa oli modernin suomalaisen kuvataiteen kenties näkyvimmän maalarin, Nanna Suden, näyttely. Ihme kyllä, kerrankin ehdin tonteille ennen viimeistä aukiolopäivää!

Nanna Susi on saanut taas kerran hyvää julkisuutta aina valtakunnan ykköslehden eli Hesarin kulttuuritoimituksen osalta. Näyttely on kyseisessä aviisissa kehuttu lähes pystyyn ja lisäksi saman prujun menovinkkeihin on tämä näyttely eksynyt aika vahvasti. Kyseessä taitaa siis olla taidepuolen merkkitapaus tälle syksylle ja onhan Nannan uusia maalauksia odoteltu ns. piireissä jo pitkään. Niinpä oli sitten herrasmiehenkin pakko hilautua ihmettelemään mitä kuulu pensseliartisti on saanut aikaiseksi Kaapelitehtaan kammiossaan…

Hyvältä näyttivät nuo suurikokoiset (n.175 x 175 cm) taulut. Komeasti oli samanaikaisesti eteeristä ja silti intiimisti iholle hiipivää settiä kankaalle saatu taiteilijan toimesta loihdittua. Kaltaistani jalometallimiestä lämmitti erityisesti runsas hopean ja kullan käyttö näyttävissä ja surutta prameilevissa taideteoksissa. Upeasti oli Nanna onnistunut yhdistämään herkkää muotoa ja rajua, struktuureiksi kohoavaa värinkäyttöä. Artistin nykytuotannon parhaat puolet nousivat esille etenkin gallerian paraatipaikalle läväytetyissä kolmessa ballerina-aiheisissa tauluissa, joista varsinkin Cloud Dancer -niminen taulu olisi komeasti koristanut allekirjoittaneenkin biksiä. Valitettavasti kyseinen metallinhohtoinen teos vaan oli mennyt jo kaupaksi. Ja olisi maalauksen 13 donan hintakin saattanut hieman hankintaa hillitä…

Nanna Susi: Cloud Dancer (käy tsekkaamassa livenä!)

Montaa muuta ei ollut taloudelliset rajoitteet painaneet, sillä sen verran moni taideteos oli laputettu myydyksi. Huhut kertoivatkin jo avajaisten aiheuttaneet varsin kovaa kuhinaa kassakoneen ääressä. Hyvä niin.

%d bloggers like this: