Tag Archives: nautinto

Hasta la vista, babes!

14 Lok
Will be back sooner or later... Propably later! :)

Will be back sooner or later… Probably later! 🙂

Mainokset

Cantina Westin Texas-viikot (14.8-28.9.2013)

22 syys

Sainpa viimein hilattua hanurin sisään Cantina Westin dörtseistä. Eipä siinä mennyt kuin rapiat toista kuukautta, ku bongasin mestan mainoksesta niin päräyttävän sesonkimenun, et päätin heilahtaa mestoille välittömästi. No, täs tapauksessa tuo varsin fleksiibeli välittömästi-termi tarkoitti sit yli viiden viikon reagointiaikaa… J

Onneks kuitenkin sain aikaseksi ton session, sillä safkaosasto oli just niin päheetä ku olin kuvitellutkin. Ainoaksi ongelmaksi koko ton Jugen kanssa suoritetun mässäilybakkanaalin osalta muodostui se, et tuli pakki ihan törkyturvoksiin. Jäi jopa hekumalliseksi hehkutettu uunijäätelöjälkkäri tesmimättä, ku pötsissä ei vaan ollu enää inauksenkaan vertaa speissiä…

Herrasmiehistelijän kohtaloksi koitu Cantina Westin Texas-viikkojen ruokalistalta löytynyt Pulled Beef -burgeri, joka erinomaisuudessaan aiheutti eläimellisen syömishimon. Niinpä sitä tuli vedettyä naamariin jokainen lihanhaituva, coleslaw-ripe, marinoitu punasipulislaissi ja rapsakka ranu. Kiristin viel lopua kohden tahtia, jotta sain kaiken tuulensuojaan ennen ku kroppa tekee tenän… Nerokasta! 🙂

Pulled beef hamburger (19,90€)

Pulled beef hamburger (19,90€)

aiken ton huikean mättämisen päälle oli sit niin tukkonen olo, ettei se meinannut kohentua edes lääkkeeksi sipaisemiemme Jägermeistereiden voimalla… Etenkin kun huippupurilaisen alle oli eka vedellyt kulhokaupalla nachoja ja messevää salsaa, ja kaiken kyljessä kulki vilkkaana virtana amerikkaiste olusien virta. Niitä herkkuja nautimme niin Brooklyn-laagerin kuin Budweiserin muodossa. Oli siis aito jenkkimeizinki päällä ja jälki sen mukaista eli ylipaino- sekä infarktiriski olivat kaiken aikaa vahvasti läsnä seurueemme setityksessä.

Mut jos vatsanahkas on hyvin venytetty ja vähänkin snaijaat ameriikkalaisesta eli varsin bulista ja mehevästä safkapolitiikasta niin kandee ehdottomasti hyökätä kannukset kilisten Cantinaan testailemaan Texasin herkkuja. Noi erikoismenuviikot kestää vielä tovin, joten viel ehtii, jos on nopea!

P.S. Jugen skruudaama lammas oli kuulemma myös huikeeta! Olisin sitä maistanut, jos vaan olisin pystynyt…

Elmon burgeri ja laiskottelun jalo taito

5 Hei

Pantiin fotarikaverin kanssa elämä risaiseksi ja livahdettiin kesken duunipäivän Kampin Elmo-sporttibaarin (Salomonkatu 17) screenien ääreen tsiigaamaan tennistä. Ja kun pensselit oli lykätty näyttävästi santaan niin päätimme juhlistaa äijämäistä hedonismihetkeämme hyvällä saksalaisella oluella ja amerikan lahjalla kulinaristiselle maailmalle eli purilaisella. Niinpä eteen ilmestyi alta aikayksikön iso stobe Franziskanerin sameata vehnäolutta ja mahaa kurisuttavan näköinen burgermenu. Siinä särpiessämme ekoja huikkia päädyimme tilaamaan kyypparin suosittelemat Elmo-hampurilaisannokset (15€).

Elmo Burger (kuva: fotojarmo)

Elmo Burger (kuva: fotojarmo)

Mestan nimikkopurilainen osoittautui varsin messeväksi valinnaksi, eikä vähiten sämpylän välissä möllöttäneen, Agnus-härän jauhelihasta väsätyn pihvin ansiosta. Agnus-jauheliha on lajissaa aivan omassa primusluokassaan täyteläisen ja lihaisan makunsa ansiosta ja niinpä se on mitä parhainta raaka-ainetta burgerin pihviksi. Ja hyvin oli Elmon köökkiosasto ton pihvin kanssa onnistunut, sillä se todellakin kruunasi lintsaushenkisen hampparinautintosessiomme.

Hyvä oli satsi muutenkin. Vohveliperunat komppasivat hyvin hampurilaista ja olivat hyvää vaihtelua ainaisille ranuille, vaikka olivatkin skidisti liian aikaisin nykäisty ylös rasvakeittimen kidasta… Erikoismaininta pakko pudottaa pihviä ja sämpylää mehevöittäneestä chilimajoneesista, mikä oli varsin messevää möhnää ja muutenkin cheddarin, jauhelihan ja majon pyhä kolminaisuus oli varsin kohillaan. Ja kun annoskokokin oli aitoa jenkkistailia niin kyl oli tovin kuluttua magat aika tukossa ja hymyt ukkojen huulilla. Siihen ku riipas viel päälle toisen börstan tuota germaanista janojuomaa niin tiespä taas tykittäneensä täyden setin sisuksiinsa. Hyvää oli safkat, hiivat taivaallisia ja kun tennismatsikin oli varsin viihdyttävä niin jäi tuosta semilaittomasta reissusta varsin nasta fiilis puseroon. Täytynee sluibailla Elmo Sports & Grilliin ottaa ujoo leediä viel uudestaankin tän kesän aikana…

Sandron tasting-plätteri – kerrassaan huikeeta settiä

30 Kes

Stadissa on pari sellaista pomminvarmaa rafla-annosta, joihin ei koskaan kyllästy ja jotka eivät milloinkaan petä nälkäistä matkamiestä. Tohon järkevästi hinnoiteltujen huippusafkojen kavalkadiin kuuluvat mm. Sea Horsen maksasetti, Zorbaksen moussaka, Weeruskan kasvispurilainen, Roslundin Rosburger, King Kebabin kanarulla ja uusimpana tulokkaana Sandron maistelulautanen.

Sandro on sulostuttanut olemassaolollaan allekirjoittaneen kotikatua vasta jokusen kuukauden, mutta on nyt jo napannut paikkansa kantamestanani, ja samalla syrjäyttänyt thaikkusafkaa tarjoavan Lemon Grassin pois Kolmannen linjan parhaan raflan kuninkuuspaikalta. Sandron hekumalllista brunssia on tälläkin foorumilla tullut jo ruodittua, eikä mestan lounaassakaan ole moitteen sijaa. Aamupala on tuolla se heikoin lenkki, mut hommaa kompensoi komiasti alacarte-listan tarjonta, jossa keihäänkärkenä tuikkaa suoraan meitsin makuhermoon maistelulautasen messevä setitys.

Sandron maistelulautanen (16€)

Sandron maistelulautanen (16€)

Sandron dinnerilista elää aika kovaa vauhtia, mut tasting-systeemi on aina jossakin muodossa framilla. Sitä tullut nyt viime viikkoina skruudattua niin kanalla, lampaalla kuin falafelilla, ja aina on jäänyt hyvä maku hommasta sekä kitusiin että mielen syviin poimuihinkin. Toi monipuolinen annos pitää (yleensä!) sisällään ison käntyn laadukasta & freessiä leipää sekä tortillamaisen, valurautapannulla paistetun lättyrullan, joilla molemmilla on hyvä kaapia tuulensuojaan erilaisia hummus- ja tsatsikityylisiä soosseja. Iso ja värikäs lautanen sisältää myös huippumaukasta, kuskus-pohjaista, salaattia, laadukkaita oliiveja, stydiä chilitahnaa ja noita jo aiemmin luettelemiani, proteiinipohjaisia liha- tai kasvisjuttuja. Parhautta tolla saralla on toistaiseksi tarjonnut kielen mukanaan vienyt lammasvarras, mut myös falafelit olivat sitä tasoa, et harvoin tulee yhtä messeviä vastaan. Koko komeus on vielä kaiken lisäksi törkeän upea näky.

Ulkoisten avujen lisäksi noiden Pohjois-Afrikkalaisesti twistattujen makujen harmonia pelittää sihen malliin, ettei mitään muuta elämältä kaipaa, kun tuota saa naamaansa bissen kera raapia. Annos bungaa 16 egee eli aika kohtuullinen hinta siitä auvosta, mitä se mukanaan tuo suuhun, vatsalaukkuun ja mieleen. Suosittelen äärimmäisellä lämmöllä kaikille, jotka snaijaa hyvän mätön päälle ja jotka Kallion kukkivia katuja dallailevat!

Cantina Westin Chiliviikot – potkii kuin sata muulia!

4 Kes

Taas oli painavaa aihetta suunnata stiflat Kasarmikadun Cantina Westiin. Tuo klassikkosyöttölä nimittäin lanseeras Chiliviikkojen (15.5.-20.6.) kunniaksi uuden ruokalistan, jota teki mieli hieman käydä stedailemassa. Wing maniksi nappasin pikkubroidin, joka myös on tulisemman pöperön ystävä.

Cantina_chiliviikotStarttailtiin pitkä ja kostea illallisemme Margaritoilla ja Sol-olusilla, sillä ulkona helottava helle sai kielen napsaamaan ja janotuksen tunteen tappiin. Siinä herkkujuomia särpiessä oli sit hyvä smyygailla spessumenun tarjontaa. Vaikeaksihan se valintojen osalta meni, kun ahneus iski puseroon ja ehne mieli halaji jokaista sortimenttia maistelemaan…

Lopulta päädyimme tilailemaan äyriäispainotteiset alkupalat, kun itse valkkasin Piri-Piri-katkarapuannoksen ja brother poimi listalta inkiväärillä sekä tillillä säväytettyjä tiikerirapuja. Hyvin tuli valittua, sillä oma settini pelitti just niin hyvin kuin osasin odottaakin. Valurautapannulle kasattu katkarapusatsi maistui passelin tuliselle ja samalla siinä oli törkyhyvä grillikarsinokeeniaromi. Annoksen kanssa tuli maalaisleipää, jonka revityillä biiteillä oli nasta imuttaa nassuun viimeinenkin pannun pinnalla helmeillyt rasvatippa. Avot.

Piri-piri

Piri-piri

Pääruoaksi tilasin pehmoisen vehnätortillan, jonka sisälle oli lastattu aimoannos riivittyä biiffiä ja päälle kipattu megasatsi maistuvaa juustomäskiä. Kyljessä oli sit vielä iso rypäs raikasta salaattia antamaan keveyttä ja raikkautta varsin raskaaseen ja äijämäiseen setitykseen. Taas veti naaman hangonkeksimäiseen hymyyn, eikä pöydän toisella puolellakaan murjotettu. Siellä vedettiin tuulensuojaan Habanero-burgeria, jonka lisukkeena olleet bataatti-ranskalaiset saivat erityiskiitosta.

Pulled Beef Tortilla

Pulled Beef Tortilla

Loppun ku tykitettiin viel pötsiin runsaan kokoinen suklaamuffini-jälkkäri, jossa oli koon lisäksi myös runsaasti makua, niin kyllä taas velipoikien kelpa! Chiliviikot jatkuvat vielä pari viikkoa, joten joka iikka ehtii vielä hyvin herkuttelemaan. Suosittelen tulisesti!

Suklainen chilijälkkäri

Suklainen chilijälkkäri

P.S. Kandee pyytää safkojen messiin tyrkytettävä habanerosoossi erillisessä astiassa. Sitä sit suosittelen maistamaan maltillisen mikroskooppisena ripauksena ennen safkan sekaan sotkemista, ettei kajahda kitalaki ihan juntturaan. On näet varsin stydiä kamitsua!

Gastone – illallinen Berlusconin seurassa

23 touko

Kulinaristipiirit hössötävät näinä aikoina parsan kaikkivoipaisuudesta autuudesta. Ite en pahemmin tost yliarvostetusta rehusta piittaa, mut pakko on silti todeta, et Gastonessa sekin maistui muikealta. Gastoneen ehtii yleensä enemmän lounas- kuin illallismeiningeissä, mut nyt oli kerrankin aikaa tsittailla siellä illan hämärtyessä ja skruudailla pitkän kaavan mukaan. Alkupalana oli parsa-annos, joka taitaa olla parasta, mitä olen tolla saralla suuhuni stikannut.

Birra Gastone from Rome

Birra Gastone from Rome

Koko setti alkoi kuitenkin virkistävällä bissetuttavuudella, joka oli roudattu Roomasta asti suomalaisten simasuiden maisteltavaksi. Vaik en pahemmin arvosta Italiaa bissemaana niin pakko myöntää, et jeevelin hyvää oli tuo pienpanimon suodattamoton luomuhiiva. Kandee poiketa mestoille ihan jo ton börstan takia…

Alkupalaksi pöytää tosiaan roudattiin herkullinen parsahässäkkä, jossa tuota sesonkiherkkua komppasivat paahdetut pistaasit ja Ricotta-juusto. Komea kolmen elementin kombinaatio, joka oli enemmän kuin osiensa summa. That was my kind of trilogy!

Pääruoaksi vedettiin keittiön suosittelemat luomuhärän sisäfilepihvit. Aivan törkeän laadukasta lihaa oli tarjolla, ja kun se oli osattu vielä grillata just passeliksi (medium miikka!) niin hitto vie, et veti suun joker-maiseen, levennettyyn smailiin. Harvoin saa noin maukasta ja mehevää pihviä suuhunsa haarukoida. Ja miehekkäät lihaköntit huuhdeltiin kurkusta alas henkilökunnan suositteleman punkun kera, joka teki tuosta annoksesta suorastaan ikimuistoisen makukokemuksen.

Lopuks koko komeus kruunattiin sit Créme Caramelin avulla. Toi jäi tosin valitettavasti jotenkin laimeaksi kokemukseksi, jossa överi sokerisuus peitti alleen kaikki muut vivahteet. Eikä skidisti ylilöllö koostumuskaan ollut ihan sitä, mitä muun setityksen perusteella olisin odottanut. Mut toi oli vaan skidi kauneusvirhe, sillä ateriakokonaisuus oli huikea, ja koko show päättyi iloisesti raikkaaseen limoncello-ryyppyyn. Ulos Korkeavuorenkadulle käveli onnellinen ja täydellisesti ravittu mies.

Gastone_BerlusconiAi missä se Berlusconi sit luuras. Käy tsekkaamassa! Siellä se vanha limanuljaska lymyilee ihan näkyvillä, kun vaan osaa katsoa… 🙂

Juttiksen kanaburgeri – kevennetty vaihtoehto perusmättämiselle

2 touko

Käytiin broidin kanssa appeella Juttutuvassa yks arki-ilta. Oli tullut skruudattua skidisti hevimpi lounas, joten ei ollut ihan intoa tykittää täyslaidallista kupuun enää iltatuimaan. Onneksi öögani bongasivat listalta kevyemmän vaihtoehdon suunnittelemallemme perusburgerisetille. Oli näet tullut uutuutena menua koristamaan kanapurilainen, jonka kera luvattiin tarjota tsatsikia, vuohenjuustoa ja salaattia. Pakkohan se oli tyypata.

 Juttutuvan kanahampurilainen (17,50 €)


Juttutuvan kanahampurilainen (17,50 €)

Burgeri oli just sellainen, jota siihen hetkeen toivoinkin. Kivan näköisen sämpylän välissä oli grillattua broiskufilettä ja sit sitä luvattua vuohenjuustoa tuomassa makua sekä tsatsikia mehevöittämässä pakettia. Hyvä kombo, jota ryyditti raikas ja maukas salaatti. Salaatissa olleet marinoidut punasipulit lämmittivät sydäntä ja komppasivat kliffasti burgerin täytteyden kanssa.

Tota ku raavin naamariin ni kyl oli suu messingillä ja mieli keveänä. Vaikka satsi oli ihan tarpeeksi buli täyttämään magan niin mitään ähkyoloja se ei tarjonnut. Ja hyvä niin. Vaik broidi skidisti neitimäistä safkaamistani disautti niin kyl kannatti toi tilata. Tulen sitä jatkossakin skruudaamaan, sillä sen verran hyvä ja kepeä setitys toi oli. Nasta homma, et Juttis son tollasen tsoissin listallensa lisännyt. Meitsi kiittää!

%d bloggers like this: