Kahvila Villipuutarha – nimensä veroinen!

Kuvittele mielessäsi totaalisen seonnut kukkahattutäti, joka on piriövereissään sisustanut puutarhamajansa totaalisen uuteen uskoon. Laita sitten taustalle soimaan välimerellinen lunki jazz. Seuraavaksi nappaa eteesi kupponen kallista, mutta maukasta sumppia ja niinpä oletkin luonut itsellesi Kahvila Villipuutarha -simulaattorin. Jos haluat päästä helpommalla, niin nappaa vaik spora Kallion sydämeen ja mene testaamaan livenä tuo friikki mesta. Osoite on Kaarlenkatu 13 ja kahvila on siinä ihan Roskapankin lähellä””¦

Villiä!

Itse kävin tuon paikan tyyppaamassa tyttöystäväni yllytyksestä. Vaikka Kahvila Villipuutarha ei ole ihan ”meikäläisen kupponen teetä”, niin kyllä se käymisen arvoinen oli. Ehdottomasti. Mitään vastaavaa en ole stadissa ennen nähnyt, vaik Torkkelinmäen Taikalampussakin on jotain samaa. Villipuutarha on itse asiassa aika kodikas kaikessa hulluudessaan ja siellä viihtyi pitkään sisustuslehtiä selaillessa, tsufea siemaillessa, ihmisiä pällistellessä ja salaattia skruudatessa. Tuolla nauttimani savulohisalaatti oli mukavan kotikutoinen ja maukas, mikä veti upean pesäeron monien lounassalaattien teolliselle makumaailmalle ja ulkonäölle.

Villipuutarhan lohisalaatti

Paikan plussaksi mainittakoon vielä istumapaikkojen rajoitettu määrä ja niiden taloudellisesti ajatellen katastrofaalinen epäoptimointi. Jos tuo kahvila olisi jonkun keskusliikkeen ohjauksessa, olisi siellä taatusti puolet enemmän tuoleja. Nyt joutu aika moni pakittaa ovelta takas kadulle, ku ei mahtunut tsittaamaan. Etenkin, ku sateen takia oli terdekin käyttökelvoton.

Kandee kuitenkin yrittää onneaan ja koettaa päästä tonne ineen. Ihan vaan jo persoonallisen ilmeen ja hyvän fiiliksen takia. Ja jos hiukoo niin vetäkää salaatitkin huiviin. Uskallan suositella.”